Uusi arkistointilaki on astunut voimaan 1.7.2026. Laki on
ajantasaistettu vastaamaan 2020-luvun digitaalisen toimintaympäristön
vaatimuksia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä organisaatioiden arjessa?
Mitä muutoksia on tullut jo aiemmin ja mitä on jo tapahtunut matkalla
kohti uutta lainsäädäntöä?

Keskeistä:

• Arkistolaki (831/1994) on kumottu kokonaan
• Painopiste digitaaliseen arkistointiin ja kansalliseen arkistotietovarantoon
• Arkistointi- ja tiedonhallintalainsäädännön yhtenäistys (termit jne.)

Arkistolainsäädännön uudistaminen koskee mm. arkistotoimea ja sen
järjestämistä, asiakirjojen laatimista, säilyttämistä ja käyttöä.
Kansallisarkistosta tulee selkeämmin keskitetyn sähköisen arkistoinnin
asiantuntija ja toimija, jolla on määräyksenantovalta ja rooli
metatietojen määrittelyssä. Organisaatioissa pitää mm. huomioida
uudenlainen arkistoinnin suunnitteluvelvoite sekä arkistoinnin
tietosuoja ja -turva. Tule oppimaan, miten uusi arkistointilaki
kannattaa huomioida organisaation arjessa siirtymäajan puitteissa!

Kenelle:

• Johto, esihenkilöt ja asiantuntijat, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen, sekä rekisterien että tietovarantojen parissa toimivat
• Yksityinen ja julkinen sektori ml kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt
• Erityisesti julkisen sektorin (kunnat/kuntayhtymät, valtion virastot, julkiset liikelaitokset, julkisoikeudelliset yhteisöt)