Valeuutiset sekoittuvat uutisvirtaan ja sosiaalisen mediaan lähes päivittäin. Yrityksiltä ja organisaatioilta vaaditaan yhä enemmän tarkkuutta ja vaivaa eri somekanavissa. Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla mm poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen), ilkivalta ja pilailu.
Sosiaalisessa mediassa käytetään tänä päivänä usein trollien lisäksi kehittyneitä botteja, jotka jakavat disinformaatiota tai hämmentävät keskustelua. Tällaisten automaattisten käyttäjätilien valjastamisesta viestin levittämiseen on tullut vaikuttamisen yksi väline. Poikkeukselliset olot kuten pandemia, Ukrainan sota, Nato-keskustelu tai siitä johtuneet toimenpiteet ovat tätä osaltaan nostaneet.
Valeuutisten takana piilee usein kompleksiset datavirrat, henkilötietojen kalastelu tai valtiollisten toimijoiden toimenpiteet. Joudumme yrityksissä ja organisaatiossa myös henkilöinä alttiiksi mielipidevaikuttamiselle. Sosiaalisessa mediassa käyttäjästä saatu informaatio on arvokasta myös mainostajille ja mielipidevaikuttajille.
Miten voimme torjua disinformaatiota tai katkaista omissa somekanavissa rauhattoman tai provosoivan keskustelun? Viestintää on kuitenkin jatkettava, eikä käyttäjäprofiilin tuhoaminen ole vastaus. Tunnista, milloin uhkaan liittyvistä tiedoista kannattaa huolestua? Tule kuuntelemaan ja oppimaan lisää!
Kenelle: johto, esimiehet, viestinnän asiantuntijat, poliittiset päättäjät, tietosuojatyöhön osallistuvat, somekeskusteluun osallistuvat. Sopii julkiselle, yksityiselle että kolmannelle sektorille.